Riika laajemmin: jugendin jäljillä uudessa keskustassa ja Pardaugava

mennessä | elo 11, 2020 | Matkailu | 0 Kommenttia

Riika laajemmin: jugendin jäljillä uudessa keskustassa ja Pardaugava

Riika on kiehtova kaupunki, joka ansaitsee mielestäni ainakin kahden päivän tutustumisen. Päivän reissulla ehtii nähdä esimerkiksi vanhankaupungin, käydä jugend-kierroksella sekä tutustua radan takana sijaitseviin hienoihin kauppahalleihin. Muihin Riikan kaupunginosiin tutustuminen vaatii hieman enemmän aikaa, mutta on ehdottomasti sen arvoista!

Tässä postauksessa keskityn omiin suosikkikohteisiini uuden kaupungin puolella sekä käväisen ”toispuol jokkee” Daugava- eli Väinä-joen toisella puolella.

(Julkaisu sisältää mainoslinkin. Mainoslinkki on merkitty *-merkillä)

Kanaali ja Vapauden monumentti

Uudemman kaupungin (joka sekin on monilta osiltaan vanhaa rakennuskantaa) erottaa vanhasta kaupungista kaunis kanaali puistoineen. Se on kesäaikaan ehdottomasti käymisen arvoinen. Kanaalilla voi käydä myös kanaaliveneristeilyllä.

Kanaali syntyi, kun vanhankaupungin muurit purettiin 1800-luvulla ja vanhasta vallihaudasta kaivettiin kanaali. Vanhaa, restauroitua kaupunginmuuria on vielä pieni pätkä jäljellä vanhankaupungin ruutitornin vieressä. Samalla kohtaa puistossa on myös tunnelmallinen keinotekoinen pieni kukkula Bastejkalns.

Riika kanaali

Kanaalin voi ylittää monia kauniita siltoja pitkin ja siellä on upeiden istutusten ja patsaiden lisäksi paljon penkkejä istuskeluun ja fiilistelyyn. Tärkein kohta kanaalin varrella on 1936 valmistunut Vapauden monumentti eli Milda-neito. Kädet pystyssä seisova naishahmo pystytettiin Venäjän keisarin Pietari I:n monumentin paikalle. Neidon kannattelemat kolme tähteä symboloivat Latvian kolmea maakuntaa.

Riika Vapauden monumentti Milda
Mildan käsien alle tulee lapsen hahmo. Tähdet kuvaavat Latvian kolmea maakuntaa. (Kuva: Pixabay)

Mildan kohdalta lähtee Riikan tärkein katu, leveä Brīvības iela, jonka varrella on paljon kauniita ja tärkeitä rakennuksia. Yksi niistä on Mildalta lähdettäessä Esplanãde-puiston vasemmalla puistossa sijaitseva kaunis ortodoksikirkko. Radisson Blu Latvija -hotelli ja sen upeat näköalat tarjoava Skybar sijaitsevat aivan kirkon jälkeen vasemmalla.

Riika: kiehtova uusi keskusta hurmaa jugend-arkkitehtuurillaan

Riikaa pidetään Euroopan jugend-arkkitehtuurin pääkaupunkina, koska siellä on noin 800 jugend-rakennusta. Ne muodostavat noin kolmanneksen kaikista keskustan rakennuksista , joten Latvian pääkaupungissa on rakennuksien lukumäärään nähden eniten art nouveau eli jugend -rakennuksia maailmassa.

Suurin osa Riian jugend-rakennuksista on rakennettu nopean talouskasvun aikana vuosina 1904–1914. Kerrostalojen tyylilliset vaikutteet saatiin lähinnä Itävallasta, Suomesta ja Saksasta.

Tyylillisesti Riian jugend-arkkitehtuuri voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen: eklektinen eli aiempia tyylisuuntia kuten uusrenessanssia muistuttava koristeellinen jugendin varhaisvaihe, rationaalinen kohtisuora jugend, suomalaisille tuttu kansallisromanttinen jugend sekä uusklassinen jugend.

Suomalaisten silmät tunnistavat tutunnäköiset kansallisromanttiset jugend-rakennukset Riiassa. Kuvan talo osoitteessa Brīvības iela 47 on arkkitehti Eižens Lauben suunnittelema ja valmistui vuonna 1909.

Aiemmin mainitun pääkadun Brīvības ielan varrella sijaitsee hienoja jugend-taloja, joten katse kannattaa nostaa säännöllisesti katutasoa ylemmäksi. Jos arkkitehtuuri kiinnostaa, kannattaa mukaan ottaa *Markus Lehtipuun mainio Riika – Suomalainen matkaopas, jossa on esitelty nähtävyyksien lisäksi kaupungin tärkeimmät jugend-talot.

Riika, keskusta, Riga
Riiassa on myös kiehtovaa sen arkkitehtuurin monimuotoisuus: eri aikakausien kivitalojen väliin on jätetty kauniita vanhoja puutaloja.

Hienoja jugend-taloja löytyy myös muiden Brīvības ielan kanssa samansuuntaisten pääkatujen kuten vilkkaiden Krišjāņa Barona ielan ja Krišjāņa Valdemāra ielan sekä näiden välisten poikkikatujen Lāčplēša ielan, Ģertrūdes ielan ja kauimpana sijaitsevan Stabu ielan varrelta.

Ģertrūdes ielalla on kivoja ravintoloita ja kahviloita ja sen päästä löytyy kaunis samanniminen goottilaistyylinen kirkko pienen aukion keskeltä.

Stabu iela 19:ssa sijaitsee arkkitehti Jānis Alksniksen vuonna 1908 suunnittelema kohtisuoraa jugendia edustama talo.

Lehtipuun kirjasta löytyy tämän alueen jugend-rakennuksia kuvauksineen ja osoitteineen lisääkin. Edellä mainitut kadut kävelee päivässä samalla kun ehtii fiilistellä tunnelmaa kahvin tai huurteisen parissa.

Oma suosikkini on ydinkeskustan rajalla sijaitseva Stabu iela, jonka varrella on kivoja baareja. Oma suosikkini on tsekkibaari vanhassa valkoisessa puutalossa. Baarilla on kaunis terassi, jossa on mukavaa juoda välioluet tai siiderit, kun jalkoja alkaa väsyttää.

Stabu ielan ja Brīvības ielan kulmauksessa sijaitsee pahamainen Kulmatalo, jossa toimi neuvostoaikoina salaisen palvelun eli Tsekan ja sittemmin KGB:n päämaja. Rakennus valmistui vuonna 1912 ja sen suunnitteli tunnettu latvialainen jugend-arkkitehti Aleksandrs Vanags. Kulmatalossa KGB kidutti ja tappoi monia vankejaan.

Stabu ielalta on myös helppo pistäytyä oikealle kävelykaduksi muunnetulle tunnelmalliselle Tērbatas ielalle kahville tai huurteiselle (myös latvialainen siideri on edullista ja hyvää!). Katu kulkee Brīvības ielan vieressä samaan suuntaan kohti kanaalia. Sen varrella kannattaa kiinnittää huomiota kansallisromanttiseen koulurakennukseen osoitteessa Tērbatas iela 15/17 ja samantyyliseen asuintaloon numerossa 33/35.

Riika, Riga, walking street, kävelykatu Terbatas iela
Tērbatas iela on tunnelmallinen kävelykatu, jolta löytyy ravintoloita, baareja sekä uusia ja vanhoja kauniita rakennuksia.

Jugendmuseo esittelee aikansa porvariston elämäntapaa

Keskustan länsiosassa on paljon museoita, mm. Hattumuseo, Palokuntamuseo, Lääketieteen historian museo, Juutalaismuseo, Latvialaisen taiteen museo, Historiallinen museo, synkkä Latvian miehitysmuseo sekä Jugendmuseo. Näistä ehdin vain viimeksi mainittuun. Muut jäivät seuraavaan kertaan!

Kompakti Jugend-museo sijaitsee jugend-kortteleiden keskellä yhdessä sen huomattavimmassa rakennuksessa. Sen suunnitteli vuonna 1903 kuuluisa jugendarkkitehti Konstantīns Pēkšēns, joka myös asui nykyisen jugend-museon huoneistossa elämänsä loppupuolella.

Museo ei ole Pēkšēnsin perheen entinen koti vaan kotimuseo, joka esittele sen ajan varakkaan porvariperheen elämää. 13 huonetta käsittävään huoneistoon on koottu ajan huonekaluja, esineitä ja muita sisustuselementtejä. Alakerrassa on hieno jugend-ajan arkkitehtejä ja arkkitehtuuria esittelevä interaktiivinen näyttely.

Museokierroksen jälkeen kävimme Kirsin kanssa ihanassa Jugend-puodissa kadun toisella puolella. Sitten lepuutimme jalkoja kuohuviinilasillisella sen vieressä sijaitsevassa hurmaavassa pienessä kahvilassa. Kahvila oli sisustettu villiin tyyliin, joka yhdisteli bling blingiä ja betonia. Kiva paikka, vaikka en nimeä enää muistakaan!

Riika ja torit: Keskusmarkkinoilla voi tehdä löytöjä

Seuraavana päivänä piipahdin vielä rautatien toisella puolella Origo-ostoskeskuksessa, joka on funkkistyylisen rautatieaseman yhteydessä sekä Keskusmarkkinoilla (Centrāltirgus). Markkinapaikka on rakennettu vanhoihin zeppeliinihalleihin ja toripaikaksi hallit avattiin vuonna 1930.

Jokainen halli keskittyy omaan teemaansa kuten liha, kala, maitotuotteet jne. Lisäksi sieltä voi ostaa monenlaisia herkkuja paikan päällä syötäväksi tai mukaan otettavaksi. Hallien takana on iso markkinapaikka, jossa myydään kesällä vihanneksia ja marjoja ja lähempänä rautatieasemaa vaatteita ja käyttötavaraa.

Vieressä on kätevästi rautatie- ja linja-autoasemat sekä raitiovaunulinja, joka tulee ihan hallien eteen.

Keskusmarkkinat Riika, Central market, Riga
Keskusmarkkinat Pietarinkirkon tornista nähtyinä.

Riika toispuol Väinä-jokkee: nähtävyyksiä Pardaugavan puolella

Rika on helppo ja halpa kaupunki kulkea. Bolt-taksi maksaa alle kolme euroa parin kilometrin matkalla. Viiden euron hintainen julkisen liikenteen päivälippu käy raitiovaunuissa, busseissa ja johdinautoissa.

Koska rakastan rautatiemuseoita, otin Keskusmarkkinoilta raitiovaunun numero 10 joen toiselle puolelle hienon, modernin Kansalliskirjaston vieressä sijaitsevaan Rautatiemuseoon.

Museossa oli valtavan kokoinen hieno pienoisrautatie, joka käynnistetään tasatunnein. Muuten anti oli aika vaisua ja tekstitys vain latviaksi. Onneksi lippu maksoi vain kolme euroa. Sain lipunmyynnistä englanninkielisen kansion, josta ei juuri ollut apua. Hienoin anti oli pienoisrautatien lisäksi pihalla sijaitsevat vanhat veturit.

Rautatiemuseosta hyppäsin Kansalliskirjaston pysäkiltä raitiovaunuun numero viisi, jolla pääsin Luonnontieteellisen museon lähelle. Siellä hienoimpia elämyksiä oli vaikuttava Palmutalo muinekin kasvihuoneineen, kauniit daaliapenkit sekä ihana pieni perhostalo, jossa siniset valtavan kokoiset perhoset väistelivät taidokkaasti valokuvausyrityksiäni!

Kasvitieteellisestä puutarhasta otin muutaman euron hintaisen Bolt-taksin Ķīpsalan saarelle. Siellä on hurmaava vanhojen puutalojen reunustama rantakatu, jolta näkee hyvin Riikan satamaan ja laivoihin. Kadun kaunis osuus päättyy tasokkaaseen, mutta hintavaan Fabrikas Hercogs -ravintolaan.

Riika, Kipsala, Fabriken Hercogs
Lounas Fabriken Hercogs -ravintolan joen päälle rakennetulla katetulla terassilla oli melkoisen hintava. Ankka oli ihan hyvää, mutta kastike omituisen makuista!

Pääsin takaisin keskustaan Hercogs-ravintolan kulmilta lähtevällä bussilla. Se kulkee kanaalin lähelle pari kertaa tunnissa.

Riika on nyt esitelty ja ensi viikolla palaan takaisin Suomi-postauksiin eli kerron upeasta Syötteen reissustani. Sitten postaan vielä parhaat palat Jurmalasta! Edelliseen postaukseeni Riiasta pääset tästä linkistä.

Jos tykkäsit artikkelista ja pidit sitä hyödyllisenä, jaathan sitä myös ystävillesi alla olevista jakopainikkeista!

Lue myös nämä:

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka olen?

Olen Eila Lokka, 47-vuotias viestintäalan yrittäjä, televisiodokumenttialan opiskelija, maalausyrittäjän vaimo ja kahden murkkuikäisen tytön varamamma, joka etsii omaa polkuaan kohti unelmaelämää.

Minulle se tarkoittaa matkailua, paikkariippumatonta (digi)yrittäjyyttä, itsenäistä sisällöntuotantotyötä sekä käsikirjoittamista. Itseni näköistä elämää.

Blogissani kirjoitan matkastani kohti unelmaelämääni ja unelmamatkoistani samalla kun annan matkavinkkejä. Luen myös paljon elämäntaito-oppaita, testaan niiden toimivuutta arkielämässä ja jaan lukijoilleni toimivimpia niistä saatuja ja omia vinkkejä. Lue lisää

Pin It on Pinterest

Sivustomme käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön sekä tietosuojakäytäntömme. Lisätietoja

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close