Jugendtalot ja puistot hurmaavat länsi-Tampereella

mennessä | loka 7, 2020 | Matkailu | 4 Kommentit

Jugendtalot eivät jättäneet minua vieläkään rauhaan. Nyt lähtee kolmas ja viimeinen kävelykierros jugendin parissa!

Syyssateet saapuivat, mutta onneksi ehdin tehdä viikonloppuna syksyn viimeisen jugendkierroksen! Otin aurinkoisesta ja lämpimästä säästä ilon irti ja räpsin sieluni kyllyydestä valokuvia. Nautiskelin kauniista puistoista ja syksyn väriloistosta näyttävien rakennusten ohella. On ihmeellistä, mitä kaikkia kauniita yksityiskohtia Tampereelta löytääkään, kun malttaa välillä pysähtyä ja katsoa sivulle ja ylöspäin!

(Artikkeli sisältää kaupallisen linkin. Se on merkitty *-merkillä.)


Koulukadulta liikkeelle

Aleksanterin koulun sivuovi.

Aloitin viimeisen jugendkierrokseni Koulukadulta, joka sijaitsee Tampereen Kaakinmaan kaupunginosassa, Hämeenpuiston ja Mariankadun välisellä alueella. Katu on 1890-luvulla kaavoitettu bulevardityyppinen puistokatu, jota reunustavat lehtipuut.

Koulukatu alkaa Pyynikin kirkkopuistosta ja johtaa Eteläpuistoon. Kadun varrella ja läheisyydessä on useita tunnettujen arkkitehtuurin piirtämiä oppilaitoksia. Vehreän kadun varrella sijaitsee myös perinteikäs Koulukadun kenttä, jossa otettiin vuonna 1956 käyttöön Suomen ensimmäinen tekojäärata.

Pirkanmaan maakuntakaavassa Tampereen Koulukatu on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Koulukatu on tunnettu myös kadun toisen puolen yhtenäisestä jugendtalorivistöstään. Kävelemisen arvoinen katu siis!

Koulukadun jugendtalot hivelevät silmää

Ennen jugendkierrosta nautiskelen Pyynikin kirkonpuiston tunnelmasta. Aleksanterinkirkko kohoaa majesteettisena vanhojen, vänkyröiden puiden yllä. Valo siivilöityy keltaisten, punaisten ja oranssien lehtein läpi. Vanhan hautausmaan ristit muistuttavat menneistä sukupolvista. Levätkää rauhassa. Kaupungin häly ja humina jäävät hetkeksi taakse.

Koulukadun alkupäässä on komea punatiilinen Tampereen yhteiskoulun lukio, joka valmistui 1901. Se ei ole tyylillisesti Tampereelta muuten tuttua jugendia, vaan punatiilivaikutteet viittaavat pikemminkin Baltiaan, Tanskaan ja Keski-Eurooppaan.

Pyynikin kirkkopuiston kupeesta löytyy jykevä, beigenvärinen Aleksanterin koulu. Muotokieleltään hyvin maltillista jugendia edustavan koulurakennuksen suunnitteli arkkitehti Wivi Lönn. Se valmistui vuonna 1904.

Koulut jäävät taakse ja lähden kävelemään Koulukatua Pyhäjärven rantaa kohti. Liikennevaloissa katseeni kiinnittyy Satamakadun ja Koulukadun kulmassa sijaitsevaan keltaiseen jugendrakennukseen, jossa on viehkoja uusgoottilaisia yksityiskohtia. Sitä ei todellakaan autossa istuessa huomaa – ellei nurkan kaunis goottilaistyylinen oviaukko satu sopivasti valoissa silmään.

Kaunis jugendrakennus on Svenska samskolan, persoonallisesta tyylistään tunnetun arkkitehdin August Krookin yksi harvoista säilyneistä rakennuksista. Se valmistui vuonna 1902.

August Krook on mielestäni yksi Tampereen mielenkiintoisimmista arkkitehdeistä – ellei jopa mielenkiintoisin! Valitettavasti häneltä ei ole Tampereella juurikaan säilynyt rakennuksia, mutta niitä voi ihailla Vapriikin kuva-arkiston tutkijan Antti Liuttusen upeassa Kadonneet Kaunottaret -kirjassa*.

August Krookin suunnittelema J. Blomin Tukku- ja vähittäiskauppahuone Kauppakatu 12:ssa oli mielestäni kaikkien aikojen kaunein jugendrakennus Tampereella. Rakennus purettiin vuonna 1950. Sen paikalla on nykyään Ainanlinnan asuin- ja liikerakennus. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.

Venäjällä 1860 syntynyt ja Stuttgartissa opiskellut Krook aloitti arkkitehdin uransa Porissa, jossa hänellä oli oma toimisto vuosina 1893–1895. Tämän jälkeen Krook toimi Tampereen kaupunginarkkitehtina 1896–1897.

August Krook tunnetaan parhaiten eksoottisista ja monimuotoisista jugendrakennuksistaan. Turussa ja Porissa hänen suunnittelemiaan rakennuksia on vielä jäljellä useampia, Tampereella niitä saa ihailla vain vanhoista valokuvista.

Kaunis puinen Kauppaseuran talo Laukontorilla oli myös August Krookin käsialaa vuodelta 1905. Hirsisen salin kattoa koristi tähtitaivasta kuvannut maalaus. Tähtien kohdalle oli asennettu pienet sähkövalot. Kaunis, mutta huonokuntoisesksi päässyt maalaus purettiin vuonna 1956. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.

Vastapäätä Sveska Samskolania Koulukadun ja Satamakadun nurkassa on Krookin suunnittelema Satamakadun Trikoo vuodelta 1906. Jugendpiirteitä rakennuksessa ei kuitenkaan myöhempien laajennusten jäljiltä ole jäljellä.

Svenska Samskolanin vieressä on rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnittelema näyttävä vihreä jugendtalo Koulukatu 16. Kauniit pyöreät ja neliskulmaiset erkkerit, omegan muotoiset parvekeaukot, luonnonkivijalka sekä luonnonkivellä koristeltu porttikongi sisäpihalle ovat tyypillistä suomalaista jugendarkkitehtuuria kauneimmillaan.

Koulukatu 16:n vieressä on viehättävä hiekankeltainen rakennus. Se on Wivi Lönnin suunnittelema Talouskoulu vuodelta 1905. Siitä löytyy lukuisia kauniita jugendarkkitehtuurille ominaisia yksityiskohtia: yläosastaan taitettuja oviaukkoja, paksuja, lyhyitä pylväitä sekä kasvi- ja eläinaiheista ornamentiikkaa.

Talouskoulun kulmassa näkyy Wivi Lönnin arkkitehtuurille tyypillinen torniaihe.

Kun kävelyä jatketaan historiallisen jääkiekkokaukalon vierestä golfkentän ohi ja tietä mukaillen vasemmalle, sijaitsee vasemmalla keltainen eleetön jugendtalo, Pirkanmaan musiikkiopisto, entinen De Gamlas Hem. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Birger Federley alun perin vanhainkotikäyttöön. De Gamlas Hem valmistui vuonna 1904 ja toimi vanhainkotina vuoteen 1983 saakka.

De Gamlas Hem -rakennuksen ulkoasu on pelkistetty, mutta siinä on selkeitä kansallisromanttisia ja jugendpiirteitä: harmaa luonnonkivijalka, yläosastaan pieniruutuiset ikkunat sekä pilasterien ja pylväiden eläin- ja kasviaiheet.


Hämeenpuisto – Pohjolan suurin ja kaunein puistokäytävä

Ohitan Klingendahlin tehdasrakennuksen ja lähden kävelemään Hämeenpuistoa ylöspäin. Yli sata vuotta sitten rakennettu punatiilinen Klingendahl on komea rakennus ja tärkeä teollisuusarkkitehtuurin historiassa mm. uudenlaisen teräsrunkorakenteensa ansiosta.  

C. L. Engelin 1830 suunnittelema yli kilometrin mittainen Hämeenpuisto on suurin yhtenäinen puistokäytävä Pohjoismaissa. Se vie kulkijan alhaalta Pyhäjärveltä ylemmäksi Näsijärvelle. Suuntaan kohti pohjoispäätä, jossa sijaitsee kaunis Näsinpuisto upeine suihkulähteineen sekä kauniisti entisöity, vuonna 1898 rakennettu Näsilinna eli Milavida.

Satamakadun ja Hämeenpuiston kulmauksessa Työväenteatteria vastapäätä katse osuu näyttävään jugendrakennukseen. Kysymyksessä on Pyynikin koulu, entinen Tyttölyseo. Se on Wivi Lönnin varhainen työ vuodelta 1902. 

Ennen kuin pääsen Näsinpuistoon, katseeni kiinnittyy vasemmalla sijaitsevaan kauniiseen vihreään jugendtaloon. Se sijaitsee melkein komeaa uusrenessanssityylistä Pikku-Palatsia vastapäätä.

Tyylikäs kuusikerroksinen jugendrakennus Hämeenpuisto 6:ssa on arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema Laivayhtiön talo. Se valmistui vuonna 1908.

Tunnelmallinen Näsinpuisto

Hämeenpuiston yläpäässä katse hakeutuu kuin itsestään Näsinpuiston reunaan, jossa kuohuu upea Näsinkallion suihkukaivo. Tyylikkään, klassisen suoralinjaisen muistomerkin suunnittelivat arkkitehti Birger Federley ja kuvanveistäjä Emil Wikström. Suihkukaivo valmistui vuonna 1913.

Lähes sata vuotta sitten keinotekoisesti rakennettu Näsinpuisto kohoaa korkealle ja sieltä on upeat näköalat yli Pyhäjärven selän sekä Särkänniemeen. Kallion korkeimmalla kohdalla sijaitsee vuonna 1898 rakennettu Näsilinnan palatsi, joka nykyään toimii Milavida-museona.

Kaunis, mahtipontinen Näsilinna ei ole jugendia, vaan edustaa tyyliltään uusbarokkia. Sen rakennutti Finlaysonin pietarilaislähtöisen patruunan Wilhelm von Nottbeckin poika Peter von Nottbeck.

Milavidan vieressä katse hakeutuu uljaaseen HL Kurun muistomerkkiin. Se on kuvanveistäjä Yrjö Liipolan käsialaa vuodelta 1940. Liipola suunnitteli muistomerkin Kuru-laivan haaksirikossa vuonna 1929 kuolleille. Onnettomuus vaati lähes 140 ihmisen hengen ja on edelleen Suomen pahin sisävesionnettomuus.

Muita länsi-Tampereen rakennuskaunottaria

Jugendkävelyni päättyi periaatteessa Näsinpuistoon, mutta autolle palatessa kävin vielä ihailemassa matkan varrella Pirkankadulla Heikki Tiitolan suunnittelemaa Tampereen VPK:n taloa.

Kolmikerroksinen Tampereen VPK:n talo valmistui vuonna 1910, ja se edustaa myöhästä jugendiarkkitehtuuria, tyylin niin sanottua rationaalista suuntausta. Rakennuksen muotokieli on itävaltalaisen koulukunnan tapaan korostuneen geometrista. Taloa hallitsee kadunkulmaan sijoitettu näyttävä pyöreä torni.

Pyynikin alue Mariankadulta Pirkankadulle päin on rakennettu pääosin 1920-luvulta alkaen, joten sieltä puuttuvat jugendtalot: puu- ja kiviarkkitehtuuri edustaa jo klassistista tyylisuuntausta. Pyynikintorilla on hienoja kivitaloja, mutta mielestäni kauneinta Pyynikkiä löytää puutalojen reunustamia katuja kävelemällä.

Siksi autolle päästyäni en malttanutkaan lähteä vielä kotiin. Sen sijaan ajoin auton ilta-auringossa kylpevälle Pyynikille Palomäentien alkuun parkkiin ja lähdin sieltä käsin ihailemaan kadun hulppeita uusklassisia huviloita. Niistäkin saisi oman bloginsa, mutta ensi kerralla on jo aika vaihtaa maisemaa!

Ihania kävelyretkiä Tampereella ja muissa Suomen upeissa kaupungeissa! Pysykää terveinä!

PS. Joko tutustuit Tampereen ydinkeskustan upeisiin jugendtaloihin? Niistä voit lukea lisää tästä linkistä. Itä-Tampereen kävelykierrokselle pääset tästä linkistä.

PPS. Jos tykkäsit artikkelista ja se on mielestäsi hyödyllinen, pääset jakamaan sen alla olevista somepainikkeista. Sharing is caring!

Lähteitä:

Lue myös nämä:

4 Kommentit

  1. FinInTirol

    Taas tuli reipas “aamukävely” suoritettua kahvikupin kanssa etäkäytöllä 🙂 Kiitos kierroksesta

    Vastaa
  2. Eila

    Vassokuu! Mukavaa työpäivää!

    Vastaa
    • Eila Lokka

      Eikö vain! Niistä saan kiittää Vapriikin kuva-arkistoa 🙂

      Vastaa

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka olen?

Olen Eila Lokka, 47-vuotias viestintäalan yrittäjä, televisiodokumenttialan opiskelija, maalausyrittäjän vaimo ja kahden murkkuikäisen tytön varamamma, joka etsii omaa polkuaan kohti unelmaelämää.

Minulle se tarkoittaa matkailua, paikkariippumatonta (digi)yrittäjyyttä, itsenäistä sisällöntuotantotyötä sekä käsikirjoittamista. Itseni näköistä elämää.

Blogissani kirjoitan matkastani kohti unelmaelämääni ja unelmamatkoistani samalla kun annan matkavinkkejä. Luen myös paljon elämäntaito-oppaita, testaan niiden toimivuutta arkielämässä ja jaan lukijoilleni toimivimpia niistä saatuja ja omia vinkkejä. Lue lisää

Pin It on Pinterest

Sivustomme käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön sekä tietosuojakäytäntömme. Lisätietoja

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close