Tampereelle taidemuseoon! Magnus Enckell johdattaa taiteen kultakauteen 30.1. asti

mennessä | tammi 24, 2022 | Matkailu | 0 Kommenttia


Suomen kultakauden tärkeimpiin taiteilijoihin lukeutuvan Magnus Enckellin (1870–1925) suurnäyttely Tampereella on avoinna vielä tammikuun 30. päivään asti. Upea näyttely kannattaa käydä ehdottomasti katsomassa! Myös Tampereen taidemuseon alakerrassa sijaitseva Heli Ryhäsen Kylmä maa -näyttely on käymisen arvoinen.

Magnus Enckellin suurnäyttely avattiin ensin Ateneumiin vuoden 2020 lopulla.  Se jouduttiin kuitenkin sulkemaan jo kuukauden jälkeen koronapandemian kiihtymisen vuoksi. Nyt meitä tamperelaisia hemmotellaan tasokkaalla näyttelyllä, jossa on esillä 120 teosta Enckellin varhaisista opiskeluajoista aina 1920-luvun mytologisiin aiheisiin saakka.

21-vuotiaan Magnus Enckellin omakuva varhaiskaudelta 1891.
Omakuva vuodellta 1918, kun Enckell oli 48-vuotias.


Magnus Enckell – kultakauden merkittävä symbolisti ja uusimpressionisti

Enckell on minulle kiinnostava ja tärkeä taiteilija siksi, että hänen työnsä osuu jugendin aikakaudelle samaan henkiseen ilmastoon aikakauden muiden taiteilijoiden ja arkkitehtien kanssa. Hän liittyy olennaisesti myös Tampereen taidehistoriaan, koska Tampereen tuomiokirkon alttaritaulu, Ylösnousemus-fresko, sekä sen yläpuolella oleva suuri ja värikäs lasimaalaus ovat Enckellin käsialaa vuosilta 1906–1907. Minua fresko ei ole koskaan sytyttänyt, koska siinä Enckellin ihmishahmot ovat mielestäni jotenkin jäykkiä.

Magnus Enckell tunnetaan erityisesti suomalaisen symbolismin edustajana. Suomalaisen symbolismin aikakausi sekoittui pitkälti kansallisromanttisesta huvila-arkkitehtuuristakin tutun karelianismin kanssa. Symbolistit ja ajan karelianismista innostuneet taiteilijat, kirjailijat, arkkitehdit ja säveltäjät ammensivat Kalevalasta innoitusta teoksilleen.

Tampereen Taidemuseon näyttely esittelee monipuolisesti Enckellin tuotantoa. Siihen kuuluu muotokuvia, maisemia, uskonnollisia aiheita, asetelmia, henkilötutkielmia ja mytologisia aiheita Enckellin uran varrelta. Hän teki myös paljon monumentaalimaalauksia julkisiin tiloihin.

Enckellin varhaisin alttarimaalaus Getsemane valmistui 1902 Savitaipaleen kirkkoon ja tuhoutui tulipalossa 1918. Getsemanesta käy mielestäni ilmi Enckellin kiinnostus ja taito kuvata nuoria miehiä – seikka, mikä ilmeisesti johtui hänen homoseksuaalisuudestaan. Alttaritaulussa on kuvattu lähes hellästi nukkuvan nuoren miehen unesta punertuneet posket.

Enckell-näyttelyn teemoja Tampereen Taidemuseossa ovat muun muassa Porvoosta Pariisiin, Mielen maailmoissa, Valo, väri ja elämänvoima, Värin voitto ja Pariisi, Faunit ja bakkantit – aistillisen nautinnon kuvat, Julkiset uskonnolliset teokset sekä Kaaosta ja kodin rauhaa. Jokainen teema valottaa Enckellin taidetta eri näkökulmasta.

Taidokas muotokuvamaalari

Enckell kiinnostui 1891 Pariisin matkallaan symbolismista. Varhaiset 1890-luvun työt ovatkin aihepiireiltään yksinkertaisia ja väreiltään hyvin askeettisia – ruskeaa, harmaata, valkoista ja mustaa. Varhaisille teoksille on ominaista myös hyvin vahva tumman ääriviivan käyttö. Varhaisista teoksista minua miellyttävät eniten kohteensa luonteen hyvin oivaltavat ja siveltimen käytöltään taidokkaat muotokuvat.

Magnus Enckell: Herääminen (1894)

Magnus Enckellin askeettinen värien käyttö alkoi 1900-luvun vaihteen jälkeen muuttua lähemmäksi värikästä ja valoisaa uusimpressionismia. Hehkuvat värit ja valon ja varjon leikki ovat parhaimmillaan jälleen kerran muotokuvissa. Joissakin teoksissa Magnus Enckell käyttää sivellintä lähes Edward Munckin tavoin luoden kauniita impressionistisia vaikutelmia esimerkiksi lumisesta maasta.

Taidekriitikko, arkkitehti Sigurd Frosteruksen vaimon Emma Frosteruksen muotokuva vuodelta 1910 näyttää selkeästi Magnus Enckellin entistäkin kirkkaamman väripaletin.
Yksi suosikkiteoksistani on Enckellin Heräävä fauni vuodelta 1914. Teos on paratiisimaisen värikäs ja kuvaa lähes homoeroottisella kiintymyksellä kaunista, levollista faunia eksoottisessa ympäristössä.

Poika ja purje -teoksessa huomioni vei upean realistisesti kuvattu tumma vesi.

Magnus Enckell -näyttelyn lopussa esiteltiin uran loppuvaiheen uusimpressionistisia, lähes ekspressionismiin kallistuvia teoksia. Niissä värit tummuivat ja synkkenivät ja siveltimen käytöstä tuli ainakin omaan makuuni turhan raffia. En myöskään tykännyt Enckelliin tuon ajan asetelmista enkä maisemista, kun taas muotokuvissa taiteilija tavoittaa edelleen kuvattavastaan oleellisen ja onnistuu vangitsemaan kuvattavan hetken tunnelman.

Kuvanveistäjä Heli Ryhäsen ”Kylmä maa” -näyttely esittelee taiteilijan uudempaa tuotantoa

Minulle entuudestaan tuntemattoman tamperelaisen kuvataiteilijan Heli Ryhäsen (s. 1971) näyttely Tampereen taidemuseon pohjakerroksessa oli ilahduttava elämys. Eri materiaaleista tehdyt teokset olivat makaabereja, rumia, kauniita, tunnelmallisia, puhuttelevia ja kaikkea siltä väliltä. Osa niistä ei auennut minulle yhtään.

Erityisesti minua puhuttelivat kaksi 2020 valmistunutta, pakolaisuuden teemaa käsittelevää installaatiota: tummissa vesilammikoissa eteenpäin vaeltavia, paikoilleen pysähtyneitä ja kaatuneita jalkapareja esittävä Kylmä maa sekä menetettyjen kotien valoon, kaipuuseen ja muistoihin viittaava kaunis Domux Lux.

Pitkä päivä -teos(2021) vie ajatukset elävältä kuolemiseen ja muumioitumiseen.
Rajatila -teos ei täysin auennut minulle. Lähinnä mieleen tuli kauhuelokuvien kuoleman ja vampyyrien kuvastot – joskin hieman surullisessa, väsähtäneessä muodossa.
Kaunis ja ajatuksia herättävät Domus Lux -teos vei ajatukset eri kulttuureista kotoisin olevien ihmisten tunnelmallisiin koti-iltoihin ja puutarhajuhliin.
Kylmä maa sai miettimään, mikä oli pysäyttänyt jalat tiettyyn asentoon. Millaisen ihmisen jalat olivat olleet taiteilijan mallina?

Karista tammikuun ankeus piipahtamalla museoon! Ja vinkkaa omat näyttelysuosikkisi talven näyttelyistä!

Lähde: Tampereen Taidemuseo: https://museot.fi/nayttelykalenteri/?nayttely_id=27437&gclid=Cj0KCQiAubmPBhCyARIsAJWNpiOJJqzS5Qpv3egNb8CN5zhfrjSE2Q9xdCkwL-uT0H0ZvSEdU6ksJ08aAqveEALw_wcB

Lue myös nämä:

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka olen?

Olen Eila Lokka, 48-vuotias viestintäalan yrittäjä, tarinankertoja ja televisiodokumenttialan opiskelija, joka etsii omaa polkuaan kohti unelmaelämää.

Minulle se tarkoittaa itseni näköistä elämää rauhallisine aamuineen, matkailua, paikkariippumatonta (digi)yrittäjyyttä, itsenäistä sisällöntuotantotyötä sekä käsikirjoittamista.

Blogissani kirjoitan matkastani kohti unelmaelämääni ja unelmamatkoistani samalla kun annan testattuja matkavinkkejä. Luen myös paljon elämäntaito-oppaita, testaan niiden toimivuutta arkielämässä ja jaan lukijoilleni toimivimpia niistä saatuja vinkkejä. Lue lisää

Pin It on Pinterest

Sivustomme käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön sekä tietosuojakäytäntömme. Lisätietoja

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close