
Tampere oli kukoistava jugend-kaupunki vielä sata vuotta sitten. Nyt kaupunki on omituinen sillisalaatti erilaisia rakennustyylejä eri aikakausilta. Tarkkasilmäinen kulkija näkee kuitenkin kaunista rakennuskantaa, kun hoksaa etsiä.
(Artikkeli sisältää kaupallisen linkin. Se on merkitty *-merkillä.)
Kuten muissakin Suomen kaupungeissa, myös Tampereella on purettu surullisen paljon vanhoja ja kauniita taloja tylsien betoni-ja lasilaatikoiden tieltä. Onneksi niistä on säilynyt edes kuvia!
Jos arkkitehtuuri kiinnostaa, Tampereen kadonneistä talokaunottarista voi lukea Vapriikin kuva-arkiston tutkijan Antti Liuttusen kirjoittamasta upeasta Kadonneet Kaunottaret -teoksesta*. Sen avulla voi lähteä aikamatkalle entisaikojen Tampereelle. Ihana kirja, suosittelen!
Minusta on mukavaa kävelylenkillä bongata kauniita rakennuksia. Varsinkin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen jugend on minusta kaunista. Nyt kun en pääse enää ulkomaille, olen siirtänyt katseeni Suomeen ja kotikaupunkiini. Olen huomannut, että nähtävää riittää, kun osaa oikeasti katsoa! Myös Tampereen jugnd on kaunista, joskin vähäeleistä:).
Muutama päivä sitten aurinkoinen ja lämmin syyssää houkutteli minut lenkille huonosti tuntemalleni alueelle Hämeensillan itäpuolelle. Aloitin kierroksen Tammelasta, jossa kaunista arkkitehtuuria ei kovin paljoa ole. Jotakin sentään löytyi!
Lidmanin talo – Tammelan jugend-helmi
Tammelan Näsijärven päässä ja rautatien varrella on muutamia kauniita jugend-ajan puutaloja piilossa. Tammelan kaunein rakennus löytyy kuitenkin mielestäni Väinölänkadulta.

Hieman epätyypillisessä jugendrakennuksessa toimi Lidmanin perheen perustama leipomo 1970-luvun alkuun saakka. Keski-ikäiset ja vanhemmat telkkarin katsojat taas saattavat muistaa talon 1980-luvun komediasarja Reinikaisesta. Sarjan päähenkilö, konstaapeli Reinikainen, viihtyi kreikkalaisessa ravintola Antikassa. Suosittu ravintola toimii rakennuksessa edelleen.
Juhannuskylän hurmaavat jugendtalot
Seuraavaksi suuntasin Erkkilänsillan yli kohti Tuomiokirkkoa. Heti sillan oikealla puolella huomioni kiinnitti kaunis jugendrakennus, arkkitehti Georg Schreckin suunnittelema As. Oy Juhannuskylä eli Schreckintalo vuodelta 1901.



Sukkavartaankadulla vasemmalla puolella kohoaa komea lähes koko korttelin käsittävä vihreä Tuomisen kivimuuri. Nimensä talo sai urakoitsijansa, rakennusmestari K.A. Tuomisen mukaan. Tuominen vastasi myös Wivi Lönnin suunnitteleman keskuspaloaseman urakoinnista.

Lähempänä paloasemaa Sukkavartaankadulla katseen kiinnittää kaunis myöhäistä rationaalista puujugendia edustava Pirkonhovin talo. Sen on suunnitellut rakennusmestari Heikki Tiitola 1920-luvulla. Myös Lapintien varrelta löytyy kauniita jugendrakennuksia.Esimerkiksi Heikki Tiitolan suunnittelema, Sukkavartaankadulle ulottuva kaunis keltainen kivijalkainen puutalo.


Tampereen tuomiokirkko hallitsee Juhannuskylän maisemaa
Juhannuskylää hallitsee itseoikeutetusti rakennushistoriallisesti merkittävä kansallisromanttinen Tampereen tuomiokirkko. Sen on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Kirkko on rakennettu vuosina 1902–1907.
Keskiaikatyylisen kirkkosalin kuuluisat freskot Haavoittunut enkeli, Köynnöksenkantajat ja Kuoleman puutarha on maalannut taidemaalari Hugo Simberg. Hänen käsialaansa ovat myös kirkon ikkunoita koristavat raamatullisia aiheita esittävät lasimaalaukset. Alttaritaulun on maalannut Magnus Enckell.
Yksi syy tuomiokirkon näyttävään, maastoa hyödyntävään sijoitteluun löytyy 1800-luvun lopun vapaammasta kaupunkisuunnittelusta. Uuden suunnan merkittävä edustaja Camille Sitte ja hänen keskiaikaan sijoittuvat ratkaisunsa olivat Lars Sonckin esikuvana, kun hän sai suunniteltavakseen tuomiokirkon ympäristön. Matala asemakaava on osittain hylätty korkean rakentamisen tieltä.

Tampereen keskuspaloasema ja Olympiantalo

Tampereen keskuspaloasema suunniteltiin alun perin hevosvetoiselle kalustolle. Hevosten tallit ja kalustohalli sijoitettiin aseman kaarevaan keskiosaan. Kun autot korvasivat hevosvetoisen kaluston, paloasemaa muutettiin 1920-luvulla Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelmien mukaisesti. Samalla rakennuksen kaarevaa keskiosaa korotettiin yhdellä kerroksella.

Paloaseman ja tuomiokirkon välissä Satakunnankatu 10:ssä sijaitsee kaunis kolmikerroksinen jugendtyylinen Tampereen Ulkotyöväenyhdistyksen talo eli Olympiantalo. Talossa toimi elokuvateatteri Olympia vuodesta 1917 vuoteen 1986 saakka.
Armonkallion puutalot
Armonkallion kaupunginosassa ei ole hienoja jugendtaloja, mutta tunnelmallinen kylämäinen alue upealla paikalla Näsijärven rannassa ja alueen eteläosan säilyneet jugendajan puutalot ovat kuitenkin kävelyretken arvoiset.
Armonkallion asutus sai alkunsa vuonna 1890, kun Kyttälän uuden asemakaavan kallistuneet tontit ajoivat alueen vanhat asukkaat kodeistaan. Uudelle alueelle muuttajille luvattiin viisi ensimmäistä vuotta vuokratonta aikaa. Nämä ”armon vuodet” antoivat kaupunginosalle sen nimen.
Armonkallion palo vuonna kahdeksan vuotta myöhemmin tuhosi suuren osan sen rakennuksista. Palosta selvisi Pursikatu 4:ssä sijaitseva hirsirakenteinen talo. Se oli siirretty Kyttälästä nykyiselle paikalleen vuonna 1884.
Armonkallion puutalokanta muuttui hitaasti. Ensimmäinen kerrostalo rakennettiin keväällä 1938. Nykyisin pääosa alueen rakennuskannasta on 1950-1970-luvuilta.

Vehreällä Armonkalliolla on säilynyt näihin päiviin omaleimainen kylämäinen tunnelma satunnaisine satavuotiaine puutaloineen. Osa on nimekkäiden rakennusmestareiden kuten Heikki Tiitolan suunnittelemia. Armonkalliolla kannattaakin käydä kävelyllä ihan kaupunginosan tunnelman ja upeiden järvinäköalojen vuoksi, vaikka näyttävää arkkitehtuuria sieltä ei löydykään.
Jos jugendarkkitehtuuri kiinnostaa, lue artikkelini Tampereen ydinkeskustan jugendkaunottarista tästä linkistä. Helsingin jugendkierroksestani voit lukea tästä.
Tutustuin kesällä 2020 myös Riikan jugend-arkkitehtuuriin. Vanhan kaupungin jugendkierroksesta voit lukea tästä linkistä, uudemman kaupungin jugendkaunottarista kerron toisessa artikkelissa, jonka löydät tämän linkin takaa.
Suunnitelmissa on vielä tehdä yksi jugend-kävelyretki, jonka suuntaan Tampereen länsiosiin. Siitä kerron lisää reilun viikon kuluttua!
Ihania syksyisiä kävelyretkiä! Pysy terveenä 😊.
Olipa hyvä tietoisku, kuten se Helsingistä tekemäsi aikaisemmin. Tällä paketilla on hyvä tehdä kaupunkikävely, kun osuu paikkakunnalle.
Tuo Artturi Reinikaisen kreikkailainen kantapaikka olisi aivan ehdoton paikka käydä syömässä!
Kiva kuulla! En ole vuosiin käynyt Antikassa, mutta ainakin muistikuva oli, että ruoka oli hyvää😊. Tarkoituksena on tehdä vielä länsi-Tampereesta kaupunkikävely ja sitten vaihtaa paikkakuntaa😉.
Olipa mukava tietoisku ja hauska oli todeta, että olen alueilla käynyt. On tullut ihasteltua ko. kohteita silloinkin. Näin tuoreena tamperalaisena nämä ovat kivoja.
Moikka Tiina,
mukavaa kuulla, että tykkäsit artikkelista! Toivottavasti löydät seuraavasta eli länsi-Tampereen kierrokselta myös jotakin uutta!
Ystävällisesti,
Eila
Oi oi, just noita taloja näin kävelylläni asemalta Vapriikkiin. Aika ei nyt antanut myöden, eikä kammotava helle, enempää kävellä mutta tulen takaisin ja otan tästä osoitteita ja tietoja muistiin.
Kiva kuulla, että tykkäsit!