Kävelyretkellä jugendin jäljillä Tampereella: Keskustorin ympäristö

mennessä | syys 15, 2020 | Matkailu, Uncategorized | 0 Kommenttia

Jugend-Tampere ei ehkä kalskahda tutulta turistin tai paikallisen korvissa, mutta arkkitehtuuri voisi hyvinkin olla yksi kaupunkimme matkailuvaltti Helsingin tapaan.

Tampere oli vielä 1920-luvulla upea jugend-kaupunki, jonka yhtenäisiä jugend-kortteleita olisi hyvin voinut verrata Riian näyttävimpiin jugend-katuihin. Varsinkin Hämeenkadun länsipuoli muodosti vielä puoli vuosisataa sitten ehjän kokonaisuuden.

Helsingin jugend-kierroksesta innostuneena lähdinkin tutustumaan kauniina syyspäivänä kotikaupunkiini uusin silmin. Ja mitä löysinkään – upeita jugend-rakennuksia, jotka kilpailevat tasaväkisesti pääkaupungin jugend-helmien kanssa. Kauneutta löytää, kun osaa katsoa muuallekin kun näyteikkunoihin!

(Artikkeli sisältää kaupallisen linkin. Se on merkitty *-merkillä.)

Palanderin talo

Kauneinta jugend-arkkitehtuuria Tampereelta löytyy Keskustorilta. 1900-luvun alkuvuosina kahdessa vaiheessa valmistunut näyttävä ja koristeellinen Palanderin talo hallitsee torin Laukontorin puoleista laitaa lukemattomine kiehtovine yksityiskohtineen.


Tampereen kaupunginviskaali ja varatuomari Karl Verner Palander rakennutti jugendtyylisen talon Keskustorille. Arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema itäinen osa valmistui vuonna 1901. Oikealla varhaisjugendia edustava Commercen talo. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.
Karl Verner Palander sai vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelystä ideoita ja halusi lännen puolen talosta idän puolta koristeellisemman. Rakennusmestari Vihtori Heikkilä tekikin taloon komean länsitornin.

Miten usein olenkaan kävellyt talon ohi huomaamatta upeaa porttikongia torin puolella, kulmatornia, kauniisti puuleikkauksin koristeltuja jugend-ovia Aleksis Kiven kadun puolella sekä ylempien kerroksien parvekkeita, erkkereitä, siromuotoisia jugendikkunoita sekä eläin- ja kasviaiheisia kipsikoristeita.

Palanderin talon jännittävä epäsymmetria johtuu siitä, että rakennusta oli toteuttamassa kaksi arkkitehtia. Rakennuksen tilannut asianajaja Verner Palander halusi vaihtaa suunnittelijaa asuttuaan Birger Federleyn suunnittelemassa itäisessä puolikkaassa muutaman vuoden, ja Federley haastoi Palanderin tästä oikeuteen. Näyttävän taiston tuloksena Palander sai tahtonsa läpi ja lännen eli oikean puolen suunnitteli muutaman vuoden ja oikeuskäsittelyn jälkeen tamperelainen rakennusmestari Vihtori Heikkilä.

Commercen ja Sumeliuksen talot

Palanderin oikealla puolella Keskustorin länsipäässä on aivan erityyppinen, varhaisjugendia edustava Commercen talo. Upean kulmatornin hallitsema viisikerroksinen asuin- ja liiketalo on valmistunut vuonna 1899. Sen suunnitteli helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Andersin, Jung ja Bomanson.

Commercen taloa vastapäätä kosken puolella sijaitsee kaunis harmaa Sumeliuksen talo. Nelikerroksinen jugendtyylinen asuin- ja liiketalo valmistui 1901. Sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna kauppias, vuorineuvos Gösta Sumeliukselle.

Varsinaisia kansallisromanttistyylisiä jugendrakennuksia Keskustorilta ei löydy. Hämeenkadun toisella puolella sijaitseva Tampereen Teatteri edustaa myöhäisjugendia vertikaalisine ja klassisistisine piirteineen. Frenckellin tehdasrakennukset aukion toisessa päässä ovat myös Birger Federleyn käsialaa.

Sumeliuksentalosta on jälkeenpäin poistettu parvekkeita ja tehty muitakin muutoksia, joten se ei ole yhtä selkeästi jugendtalo kuin naapurinsa.

Hämeenkadun jugend-rakennuksia

Hämeenkadun länsipuolella on säilynyt muutamia kauniita jugendrakennuksia, kuten Kauppahalli ja toisella puolella katua nykyinen Nordean talo, alun perin Tampereen Kansallispankin talo (Tampereen Osake-Pankin talo). Se on arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema ja valmistui vuosien 1903 – 1916 aikana. Kauppakadulle ulottuvassa talossa on komeita kansallisromanttisia yksityiskohtia kuten graniitista muurattu pohjakerros ja ovia ympäröivät portaalit.

Kansallispankin talo kuvassa vasemmalla. Siinä sijaitsee nykyään Nordean toimipiste. Taloa vastapäätä kävelykadulla, nykyisen Kapp Ahlin talon kohdalla sijaitsi kaunis samantyyppinen Blomin talo, mutta se purettiin 1955. Sokoksen paikalla oikealla sijaitsi kaunis jugend-tyylinen ns. ”Pulla-Helinin” talo, mutta sekin on purettu.
Kuva: Atelier Laurent, Vapriikin kuva-arkisto

Lisää tietoa näistä ”kadonneista kaunottarista” saa Vapriikin kuva-arkiston tutkijan Antti Liuttusen kirjoittamasta hienosta ”Kadonneet kaunottaret” -kirjasta. Sen voi ostaa mm. Adlibriksen kirjakaupasta *tästä linkistä. Antti antoi myös ystävällisesti käyttööni upeita vanhoja kuvia Vapriikin kuva-arkistosta. Kiitos, Antti!

Sokoksen vieressä Hämeenkadun ja Kuninkaankadun kulmassa sijaitsee jykevä myöhäisjugendia edustava Otran talo. Se valmistui vuonna 1914 ja on linjoiltaan muita tässä artikkelissa esiteltyjä jugendrakennuksia modernimpi pystysuorine linjoineen. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Georg Schreck, joka oli yksi Tampereen Rakennuskonttorin eli Otra Oy:n perustajista.

Otran talo oli Tampereen ensimmäisiä teräsbetonirunkoisia rakennuksia. Uuden tekniikan ansiosta alimpien kerrosten liiketiloihin saatiin suuret ikkunat. Julkisivut muurattiin kansallisromanttiseen tapaan graniitista, vaikka tyyli oli jo siihen aikaan ohi. 1960-luvulla rakennusta korotettiin yhdellä kerroksella.

Otran talosta Hämeenpuistoon päin, Näsilinnakadun ja Hämeenkadun kulmauksessa sijaitsee vuonna 1907 valmistunut oranssi Kymmenenmiehen talo. Sen suunnitteli arkkitehti Birger Federley. Talo sai nimensä sen rakennuttaneen kiinteistöyhtiön kymmenen osakkaan mukaan.

Kymmenenmiehen talo Hämeenkadulla vuonna 1909. Kuva: Atelier Laurent, Vapriikin kuva-arkisto.

Kauppakadun, Näsilinnankadun ja Puutarhakadun jugend-kaunottaret

Nordean taloa vastapäätä kulmittain Kauppakadun ja kävelykadun kulmassa on mielestäni Tampereen kaunein rakennus, arkkitehtien Lars Sonckin ja Birger Federleyn suunnittelema keltainen Tirkkosen talo. Se on valmistunut vuonna 1901.

Tirkkosen talossa yhdistyvät mielestäni mestarillisesti jugendarkkitehtuurin kauneimmat yksityiskohdat: epäsymmetrinen julkisivu pyöristettyine kulmineen, päätykolmioineen, monimuotoisine ikkunoineen ja erkkereineen, jyrkkä katto luonnonkivistä muurattu kivijalka, sirot jugend-kaaret ovissa ja ikkunoissa sekä kauniit kipsireliefit ikkunoiden alla. Myös rakennuksen sisällä on paljon kauniita puusta veistettyjä ja metallista taottuja jugendyksityiskohtia mm. ikkunoissa ja ovissa.

Tirkkosen talo vuosien 1901-05 asussa. Kuva: William Lomax, Vapriikin kuva-arkisto.

Toinen kaunis rakennus Kauppakadulla on Ylioppilastalo. Vuonna 1901 valmistuneen koristeellisen ja mielikuvituksellisen talon on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström. Sen julkisivussa on uusrenessanssin ja varhaisen wieniläisjugendin piirteitä. Ylioppilastaloa on kutsuttu aiemmin Suomen Yhdyspankin taloksi.

Nykyisen nimensä Ylioppilastalo sai vuonna 1967, kun Tampereen yliopiston ylioppilaskunta muutti sinne. Ylioppilaskunta toimi rakennuksessa vuoteen 2013 saakka.

Ylioppilastalon jälkeen Kauppakatua Hämeenkadulle mentäessä seuraavana on Säästöpankintalo Kauppakadun ja Näsilinnankadun kulmassa. Talon ensimmäinen osa nousi Kauppakadun varrelle vuosina 1901–1902, toinen osa nykyisen Näsilinnankadun varrelle vuonna 1903.

Yksityiskohta Säästöpankin talosta.
Säästöpankintalon julkisivu Näsilinnankadulla.

Näsilinnankadun puolen suunnitteli Helsingin rautatieaseman suunnittelijoinakin tuttu arkkitehtikolmikko Gesellius, Lindgren, Saarinen. Rakennuksen kulmaosan suunnitteli vuonna 1926 Birger Federley.

Kauneinta tässä talossa ovat sen Näsilinnankadun puoleinen julkisivu kansallisromanttisine luonnonkivijalkoineen sekä kauniine porrasaukkoineen ja kiviveistoksineen.

Kun Näsilinnankadulta käännytään taas oikealle kohti Keskustoria, kävelykadun jälkeen Puutarhakatu 11:ssä  oikealla sijaitsee Hämeen Pohjan talo eli Tampereen Pantin talo. Sen alakerrassa on Laterna-ravintola.

Kolmikerroksinen rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnittelema talo valmistui vuonna 1909. Rakennus edustaakin myöhäisjugendia pystysuorine linjoineen ja niukkoine koristeluineen.  

Myöhäisjugendia edustavassa Tampereen Pantin talossa on kaunis erkkeri ja näyttävä luonnonkivinen portaali.

Mihin Tampereen yhtenäinen jugend-keskusta katosi?

Sotien jälkeen syntyvyys lähti nousuun ja suuret ikäluokat sekä maalta kaupunkiin töiden perässä muuttaneet ihmiset tarvitsivat asuntoja. Ajan uusia tuulia ihannoivat arkkitehdit halusivat käyttää uusia materiaaleja, rakennustekniikoita ja tyylejä. Rakennuksista haluttiin karsia pois kaikki ylimääräinen, mikä ei palvellut niiden käyttötarkoitusta.

Arkkitehtuurin uudet tuulet merkitsivät sitä, että 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kivisiä uusrenessanssi- ja jugend-taloja pidettiin rumina ja ne saivat purkutuomion uudenaikaisten elementtikerrostalojen tieltä. Kauniita taloja oli tuhoutunut myös sisällissodassa vuonna 1918 ja talvisodassa 1939 – 40.

Varsinainen suuri tuho tapahtui niin sanotulla sosiaalidemokraattien ja Kokoomuksen aseveliakselikaudella, joka kesti 1950-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Varsinkin vuosien 1950-luvun lopulta 60-luvun loppuun kaavoitusvaltaa käyttäneet puolueet ja grynderit tekivät toisiaan hyödyntävää yhteistyötä. Monet puolueet olivat enemmän tai vähemmän riippuvaisia niistä tukevista nimikkorakennusyhtiöistä, joten hyvä veli -verkosto ja oman edun tavoittelu jyräsivät kulttuurihistorialliset arvot.

Keskustassa sijaitsevia kalliita kiinteistöjä haluttiin rakennusliikkeiden käyttöön, joten keskustan ainutlaatuinen jugend-henkinen kokonaisuus sai mennä uusien rakennusten tieltä. Maaltamuuton kiihtymisen myötä 1960-luvulla rakennusliikkeiden edut ja työllistämisnäkökohdat jyräsivät pitkäjänteisen kaupunkisuunnittelun.

Jos jugend-arkkitehtuuri kiinnostaa, lue myös artikkelini Helsingin jugend-kierrokselta sekä jugend-Riikasta!

Lähteitä ja lisätietoa:

Lue myös nämä:

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka olen?

Olen Eila Lokka, 47-vuotias viestintäalan yrittäjä, televisiodokumenttialan opiskelija, maalausyrittäjän vaimo ja kahden murkkuikäisen tytön varamamma, joka etsii omaa polkuaan kohti unelmaelämää.

Minulle se tarkoittaa matkailua, paikkariippumatonta (digi)yrittäjyyttä, itsenäistä sisällöntuotantotyötä sekä käsikirjoittamista. Itseni näköistä elämää.

Blogissani kirjoitan matkastani kohti unelmaelämääni ja unelmamatkoistani samalla kun annan matkavinkkejä. Luen myös paljon elämäntaito-oppaita, testaan niiden toimivuutta arkielämässä ja jaan lukijoilleni toimivimpia niistä saatuja ja omia vinkkejä. Lue lisää

Pin It on Pinterest

Sivustomme käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön sekä tietosuojakäytäntömme. Lisätietoja

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close